Armijärven pohjasedimenttitutkimusten mukaan kylä on syntynyt 600-luvulla jKr. Armi voidaan suomen kielessä tulkita armaaksi eli rakastetuksi ja se viittaa armoon ja lepyttelevään suhteeseen luontoa kohtaan. Tällaisen asenteen ymmärtää kun järvi on kuin ”silmäteränä” kylän keskellä.

(Toivo Kallio. 2005. Hattulan paikannimiä. Hattula -Seura ry:n julkaisu, 889 – 91; Eero Mäntylä. 1976. Hattulan historia, 342.)

Ikivanhan Hiidentien varrella sijaitseva Nihattulan kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kerran vuosina 1470 ja 1473,  mutta on ilmeistä kylän olevan ainakin varhaiskeskiaikaista perua. Nihattula kuuluu Hattulan vanhimpiin kyliin. Vuonna 1918 maanvuokraajat oikeutettiin lunastamaan alueensa itsenäisiksi tiloiksi. Lunastusoikeus koski torppia, lampuoteja ja mäkitupia. Valtaosa vuokra-alueiden itsenäiseksi lunastamisesta tapahtui heti ensimmäisten vuosien aikana. Lunastettujen vuokra-alueiden hinta määrättiin ennen ensimmäistä maailmansotaa vallinneen hintatason mukaan, joten maksu muodostui vuokralaisille edulliseksi. Vuoteen 1938 mennessä Hattulassa oli lunastettu yksityisiltä maanomistajilta itsenäiseksi 131 torppaa, lampuotitilaa ja niihin verrattavaa vuokratilaa sekä 263 mäkitupaa. Lunastettavien torppien pinta-alat vaihtelivat suuresti, mutta alin hyväksyttävä koko oli kaksi hehtaaria. Mäkitupien pinta-alat olivat 0.2 – 0.8 hehtaaria. Torpat sijaitsivat ennen kaikkea pitäjän metsäseuduilla, mutta mäkituvat olivat ryhmittyneet kylien lähistölle. Ryhmäkylät ovat edelleen tyypillisiä Hattulalle.

(Kallio. 2005, 89 – 91; Mäntylä. 1976, 269 – 471).

Nihattulan rintamaiden kartta vuodelta 1811. Maanmittaushallituksen karttakokoelma.  julkaistu maanmittaushallituksen luvalla.  Kosken tila ”punainen mökki” sijaitsee Arm Lammin oikean ylänurkan rykelmässä.